Ystävät tulivat hakemaan meitä seitsemän maissa lauantaina 3.7.10 illalla ja lähdettiin kohti Valkeakoskea Kirjazz -tapahtumaan. Tapahtumapaikkana oli Kirjaslammen tanssilava, joka sijaitsee todella idyllisellä paikalla, kapella kannaksella Mallasveden ja Kirjaslammen välissä. Kysymyksessä on perinteinen tanssilava.
Esiintymässä oli ensin paikallinen kokoonpano Five to seven SoulBrothers, jonka jälkeen esiintyi Alterable Corners ja illan lopuksi Lenni-Kalle Taipale, Markus Pitkämö sekä Johanna Försti. Meno oli kyllä melkoisen huikea – ja musiikkia laidasta laitaan – bossanovasta Hurriganesin Get on :iin. Soittajat nauttivat soittamisesta ja yleisö kuuntelemisesta. Ainoastaan se häiritsi, kun nupit oli käännetty kaakkoon. Volumet oli niin kovalla, että ääni särkyi. Pianokin kuulosti enemmän cembalolta. Markus Pitkämöllä on pehmeä ääni (onhan herraa tituleerattu Suomen Frank Sinatraksi), mutta ääni kuulosti jotenkin tosi kovalta ja terävältä). Ohjelma alkoi Lenni-Kallen Myrskyluodon Maijalla, johon oli kyllä ympätty muitakin biisejä joukkoon. Kyllä sitä painoakin soittaessa voi näköjään huhtoa kuin heinämies. Lenni-Kalle mainitsikin edellisen illan rock keikasta, jossa meno oli ollut sen verran kovaa, että tälle keikalle piti teipata niska urheiluteipillä, jotta ukko pysyisi kasassa. Muita mieleen jääneitä biisejä olivat mm. Carolen Kingin I Feel earth move under my feet, bossanova Mas que nada, Jäätelökesä, olipa joukossa Michael Jacksoninkin sekä Stevie Wonderin biisit ja paljon muuta. Aikasmoinen musiikkicocktail.
Välillä oikein harmittaa, kun konserteissa on voluumit niin kovalla, ettei ilman korvatulppia pysty olemaan. Nytkin kuunneltiin ensimmäiset setit lavan ulkopuolella, minne ääni kantoi paremin kuin hyvin. Lavan sisällä oli myös sikakuuma ja kaiken lisäksi ulkoa leijui sisään grillien rasvanhaju. Melkoisen yököttävä yhdistelmä. Illan pääesiintyjää menimme kuuntelemaan sisälle kaiken uhallakin. Ehkä istuimme jotenkin huonossa paikassa, mutta laulu puuroutui lähes täysin, kun taas piano oli aivan liian kovalla. Oman haasteensa äänentoistolle toi myös se, että lavan nurkassa oli ravintola, jossa istui kovaäänisesti keskustelevaa porukkaa keskittyen johonkin muuhun kuin musiikkiin. Ärsyttävää, mutta ymmärrettävää, jostakinhan ne rahat on otettava eikä oluen hinnasta yleensä tingitä.
